torstai 12. huhtikuuta 2018

Neuvontaa korjausrakentamisesta ja rakennusperinnön hoidon avustuksista

Vanhat aitat ovat tarpeettominakin tärkeä osa maaseudun kulttuurimaisemaa.

Suunnitteletko vanhan rakennuksen kunnostusta? Mietitkö, mistä voisi kysyä neuvoa ja voisiko korjaukseen saada avustusta? Satakunnan Museo järjestää Rakennusperinnön hoidon teemaillan Köyliön meijerillä (Pyhän Henrikintie 8) torstaina 19.4. klo 17. Tilaisuudessa rakennuskonservaattori Kalle Virtanen kertoo korjausrakentamisessa käytettävistä perinteisistä materiaaleista ja menetelmistä ja tarkastaja Mia Puotunen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta opastaa rakennusperinnön hoidon avustusten hakemisessa.

Rakennusperintö on tärkeä osa kulttuurimaisemaa ja se muodostaa merkittävän osan kansallisvarallisuudestamme. On siis selvää, että rakennusperinnön hyvä hoito on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevää. Rakennuksiin sitoutuu paljon työtä ja arvokasta materiaalia, jota ei kannata päästää hukkaan. Ne myös välittävät tietoa vanhoista tekniikoista tuleville sukupolville. Usein kuulee väitettävän, että vanhan korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen. Silloin kannattaa miettiä, onko mahdollisesti tehty turhaa työtä ja yritetty tehdä vanhasta rakennuksesta uusi. Rakennusperinnön hyvässä hoidossa huomioidaan rakennusten yksilölliset ominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset tyylipiirteet, rakennustekniikka ja -materiaalit. Kunnossa olevaa ei kannata korjata eikä kaikkea vanhaa materiaalia tarvitse uusia. Sata vuotta säilynyt rakennus on hyvin tehty ja siinä on käytetty laadukkaita materiaaleja. Hyvä esimerkki tästä ovat tiheäsyisestä puusta tehdyt kitti-ikkunat, jotka kestävät huollettuna helposti sata vuotta.

Nykyisin vanhoja rakennuksia arvostetaan jo enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Maaseudulla monet rakennukset ovat kuitenkin jääneet vaille käyttöä elinkeinorakenteen muuttumisen ja maalta muuton vuoksi. Käyttämätön rakennus unohtuu helposti ja sen hoitaminen voi tuntua ajan ja rahan haaskaukselta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennuksen ylläpito ei välttämättä vaadi suuria rahallisia uhrauksia. Huolto pidentää rakennuksen ikää ja vähentää kalliiden korjausten tarvetta. Jos ei ehdi korjata rakennusta juuri nyt, kannattaa ainakin ehkäistä uusien vaurioiden syntyminen esimerkiksi suojaamalla vuotava katto ja raivaamalla kasvillisuutta. Normaaliin ylläpitoon kuuluu myös räystäskourujen puhdistaminen syksyllä, rossipohjan tuuletusluukkujen avaaminen kesäksi ja ikkunoiden kittaaminen tarvittaessa. Korjaamisessa kannattaa suosia perinteisiä materiaaleja, kuten punamulta-, keltamulta- ja öljymaaleja sekä kauan käytössä olleita katemateriaaleja uutuuksien sijaan. Ympäristö ja rakennukset kiittävät kauniisti vanhenevista ja helposti uusittavista materiaaleista. Satakunnan Museon Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo kunnostamaan rakennuksia niin, että niiden arvot ja ominaisluonne säilyvät. Museovirasto ja ELY-keskus myöntävät myös avustuksia korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä.




Lisätietoa: projektipäällikkö Niina Uusi-Seppä, Satakunnan Museo, niina.uusi-seppa@pori.fi, puh. 044 701 8511.