torstai 24. toukokuuta 2018

Teemailta jättipalsamin torjunnasta ja vesikasveista


 
Jättipalsamikasvustoa Köyliönjoen varrella. Kuva: Niina Uusi-Seppä

Tuiskulan Seuratalolla Köyliössä (Ilmiintie 34) järjestetään maanantaina 4.6. klo 17 alkaen teemailta haitallisista vieraslajeista, vesikasveista ja ruovikon niitosta.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitalliseksi, koska ne muodostavat merkittävän uhkatekijän luonnon monimuotoisuudelle syrjäyttäessään alkuperäisiä lajeja. Vieraslajit aiheuttavat haittaa myös vaikuttamalla ihmisten ja eläinten terveyteen sekä kiinteistöjen ar­voon.

Voimakkaasti leviävät suurikokoiset kasvit voivat olla myös merkittävä maisemallinen haitta. Jättiputket ja jättipalsami ovat nimensä mukaisesti suurikokoisia kasveja, jotka muodostavat laajoja, nopeasti leviäviä kasvustoja. Kasvit ovat levinneet luontoon puutarhoista joko luontaisesti siementen kautta tai tontin ulkopuolelle kuljetetun puutarhajätteen mukana. Lajien torjuntaan on syytä ryhtyä viipymättä. Asiantuntija Tiina Parkkima Allergia- ja astmaliitosta kertoo käytännönläheisesti jättipalsamin ja muiden vieraslajien hävittämisestä.

Köyliönjärven ja -joen vesi on rehevää ja tarjoaa ravinteikkaat kasvuolosuhteet monille vieraslajeille ja alkuperäislajeille. Vesikasvit käyttävät vesien ravinteita ja tätä kautta vesikasveilla on järveä ja jokea puhdistava vaikutus. On siis hyvä, että kasveja löytyy. Kuitenkin, kun vesikasveja on runsaasti, vaikeutuu vesistöjen virkistyskäyttö. Teija Kirkkala Pyhäjärvi-instituutista kertoo yleisimmistä vesikasveista, niiden hyödyistä ja poistamisesta. Illan päättää Maa- ja kotitalousnaisten ruovikkoasiantuntija Terhi Ajosenpää, joka kertoo ruovikon poiston luvituksesta ja tekniikoista.

Tilaisuuden järjestävät Satakunnan Museo ja Pyhäjärvi-instituutin HOLA-lake -hanke.
Lisätietoja: Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti puh. 044 034 4058 ja Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö, Satakunnan Museo puh. 044 701 8511.

torstai 12. huhtikuuta 2018

Neuvontaa korjausrakentamisesta ja rakennusperinnön hoidon avustuksista

Vanhat aitat ovat tarpeettominakin tärkeä osa maaseudun kulttuurimaisemaa.

Suunnitteletko vanhan rakennuksen kunnostusta? Mietitkö, mistä voisi kysyä neuvoa ja voisiko korjaukseen saada avustusta? Satakunnan Museo järjestää Rakennusperinnön hoidon teemaillan Köyliön meijerillä (Pyhän Henrikintie 8) torstaina 19.4. klo 17. Tilaisuudessa rakennuskonservaattori Kalle Virtanen kertoo korjausrakentamisessa käytettävistä perinteisistä materiaaleista ja menetelmistä ja tarkastaja Mia Puotunen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta opastaa rakennusperinnön hoidon avustusten hakemisessa.

Rakennusperintö on tärkeä osa kulttuurimaisemaa ja se muodostaa merkittävän osan kansallisvarallisuudestamme. On siis selvää, että rakennusperinnön hyvä hoito on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevää. Rakennuksiin sitoutuu paljon työtä ja arvokasta materiaalia, jota ei kannata päästää hukkaan. Ne myös välittävät tietoa vanhoista tekniikoista tuleville sukupolville. Usein kuulee väitettävän, että vanhan korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen. Silloin kannattaa miettiä, onko mahdollisesti tehty turhaa työtä ja yritetty tehdä vanhasta rakennuksesta uusi. Rakennusperinnön hyvässä hoidossa huomioidaan rakennusten yksilölliset ominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset tyylipiirteet, rakennustekniikka ja -materiaalit. Kunnossa olevaa ei kannata korjata eikä kaikkea vanhaa materiaalia tarvitse uusia. Sata vuotta säilynyt rakennus on hyvin tehty ja siinä on käytetty laadukkaita materiaaleja. Hyvä esimerkki tästä ovat tiheäsyisestä puusta tehdyt kitti-ikkunat, jotka kestävät huollettuna helposti sata vuotta.

Nykyisin vanhoja rakennuksia arvostetaan jo enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Maaseudulla monet rakennukset ovat kuitenkin jääneet vaille käyttöä elinkeinorakenteen muuttumisen ja maalta muuton vuoksi. Käyttämätön rakennus unohtuu helposti ja sen hoitaminen voi tuntua ajan ja rahan haaskaukselta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennuksen ylläpito ei välttämättä vaadi suuria rahallisia uhrauksia. Huolto pidentää rakennuksen ikää ja vähentää kalliiden korjausten tarvetta. Jos ei ehdi korjata rakennusta juuri nyt, kannattaa ainakin ehkäistä uusien vaurioiden syntyminen esimerkiksi suojaamalla vuotava katto ja raivaamalla kasvillisuutta. Normaaliin ylläpitoon kuuluu myös räystäskourujen puhdistaminen syksyllä, rossipohjan tuuletusluukkujen avaaminen kesäksi ja ikkunoiden kittaaminen tarvittaessa. Korjaamisessa kannattaa suosia perinteisiä materiaaleja, kuten punamulta-, keltamulta- ja öljymaaleja sekä kauan käytössä olleita katemateriaaleja uutuuksien sijaan. Ympäristö ja rakennukset kiittävät kauniisti vanhenevista ja helposti uusittavista materiaaleista. Satakunnan Museon Rakennuskulttuuritalo Toivo neuvoo kunnostamaan rakennuksia niin, että niiden arvot ja ominaisluonne säilyvät. Museovirasto ja ELY-keskus myöntävät myös avustuksia korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä.




Lisätietoa: projektipäällikkö Niina Uusi-Seppä, Satakunnan Museo, niina.uusi-seppa@pori.fi, puh. 044 701 8511.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos kommentoitavana!

Köyliönjärven viljelymaisemaa. Kuva: Niina Uusi-Seppä

Köyliönjärven valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle laaditaan parhaillaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnittelua on tehty kesän ja syksyn aikana yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin Lallin koululla maanantaina 30.10. Nyt laadittu alustava hoito- ja käyttösuunnitelma on Säkylän kunnan sivuilla  luettavissa 22.12.2017 asti, jolloin kaikki halukkaat saavat kommentoida suunnitelmaa ja esittää siihen täydennyksiä. Hoito- ja käyttösuunnitelma viimeistellään palautteen perusteella vuoden 2018 alussa.
Palautetta voi lähettää osoitteella kirjaamo@sakyla.fi esimerkiksi otsikolla Köyliön HKS.

Luonnos löytyy täältä:
https://www.sakyla.fi/2017/11/01/koylionjarven-maisema-alueen-hoito-ja-kayttosuunnitelma/

Tännekin saa edelleen laittaa palautetta:
https://arcg.is/KT8rO  

Mahdolliset tiedustelut: Liisa Nummelin, Satakunnan Museo
liisa.nummelin@pori.fi , puh. 044 701 1077.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi



 
Tuiskulan kyläkävelyllä maisemanhoitajien kanssa.

Köyliönjärven valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on kesän aikana laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaluonnosta esitellään Lallin koululla (Pyhän Henrikintie 121) maanantaina 30.10. klo 18 alkaen. Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä kertoo maisemanhoitoalueista ja projektipäällikkö Niina Uusi-Seppä Satakunnan Museosta esittelee hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosta. Köyliö-seuran puheenvuoron pitää Samuli Vahteristo ja MTK Köyliön puheenvuoron Samuli Pihlavirta. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.Tervetuloa!